Portsan historiaa

Turkulaiset tuntevat kahdeksannen kaupunginosansa Portsana. Nykyään katukilvissä lukee Port Arthur. Se on fiinimpi nimi ja esikuvansa mukainen. Venäjän – Japanin sodan aikoihin kahdeksatta kaupunginosaa rakennettiin ja sieltä sekin sai nimensä.

Moni on kuullut tarinan muurarista, joka kyllästyneenä pikku poikien ainaiseen kyselemiseen vastasi kysymykseen ”Mitä sää teet?” että uutta Port Arthurin linnoitusta. Venäläiset olivat räjäyttäneet Port Arthurin 1. päivä tammikuuta 1905 ja sehän oli kiihkeintä alueen rakentamisen aikaa. Tarinan mukaan muurari oli silloin ollut muuraamassa Arvinkatu 5:ssä Tonavan talon korkeata kivijalkaa.

Portsa on yhtenäinen säilynyt puutaloalue Kauppatorin ja sataman välimaastossa. Yksi alueen rajoista on Kakolanmäki. Sehän tunnetaan ympäri Suomea vankilansa takia.

Puutaloyhtiöitä on alueella 50 kpl. Näissä on asuntoja 8 – 55. Asuntojen alkuperäiset tyypit olivat hellahuone ja parihuone. Hellahuoneessa saattoi asua isä, äiti ja 5-6 lastakin. Pahimman asuntopulan aikana saatettiin vuokrata parihuoneesta toinen pois. Asuntoon tuli kylmä vesi eikä kaikissa ollut vielä 80-luvun alussa omaa sisävessaakaan. Ulkorakennuksessa oli monen asunnon yhteinen vesivessa.
 
Taloyhtiössä ei ollut monessakaan omaa saunaa, vaan alueella toimi neljä yleistä saunaa. Niiden toiminta loppui vasta 80-luvun puolella.
 
Portsan taloyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä on nk. lunastuslauseke, jonka avulla moni asukas on ostanut naapurinsa asunnon tämän myydessä sen yhtiön ulkopuoliselle. Tällä tavoin asuntojen koko on suurentunut ja lisätilaa on saatu ottamalla vintit ja kellarit käyttöön.
 
Portsan puutaloalue oli tuhoutua 1970 –luvun alussa. Silloin haluttiin rakentaa kivitaloja ja uusia hienoja läpikulkuväyliä. Portsan alueen asukkaat nousivat vastarintaan. Pienessä kerhokeskuksessa oli noin 200 henkeä koolla, kun kokoonnuttiin miettimään mitä tehdään. Suurin osa väestä ei mahtunut sisälle. Työ aloitettiin keräämällä nimiä purkamista vastustavaan adressiin.
 
Asukasyhdistys perustettiin 1972 luonnollisena työrukkasena Portsan säilymisen puolesta. Turkulaiset lehdet julkaisivat monia artikkeleita ja yleisönosastokirjoituksia Portsan puolesta. Toki paljon esiintyi myös vastustavia äänenpainoja.
 
Eräskin yleisöosastokirjoitus kertoi (vapaasti lainaten): Portsa on slummi, johon ei kannata markkaakaan uhrata. Jokainen selväjärkinen ymmärtää, ettei siellä asu muutaman vuoden päästä yhtään lapsiperhettä. Nimimerkkinä kirjoittajalla oli ”yksi vähemmän kalkkeutunut”.
 
Asunnot olivat halpoja. Ne piti halpoina purku-uhka. Niitä ei paljonkaan remontoitu, vaan usein ne vuokrattiin tai myytiin kun muutettiin. Halvat vuokra-asunnot taas toivat alueelle rauhattomuutta ja ns. laitapuolen kulkijoita. Alueen asukasrakenne kuitenkin muuttui vähä vähältä omistusasunnoiksi ja taloyhtiöistäkin alettiin remontoida. Asuntojen hinnat tuplaantuivat vuoden sisällä 80-luvun alussa. Lisärakentaminen ja parantunut varustetaso on nostanut hintoja vielä moneen kertaan.
 
Nyt monet haluaisivat muuttaa Portsaan, mutta asunnot ovat suhteellisen kalliita. Ne ovat kuitenkin erittäin haluttuja. Asunnot on remontoitu nykyaikaiseen varustukseensa. Entinen työläiskaupunginosa on saanut hienostokaupunginosan maineen. Portsa on varsinkin lapsiperheiden suosiossa. Isot vehreät pihat keinuineen ja hiekkalaatikkoineen ovat turvallisia ja viihtyisiä.
 
Portsa kuului peruskorjauslaina kokeiluun yhdessä Pispalan ja Käpylän kanssa 1980-luvun alkupuolella. Silloin alkoi valtava remonttikausi. Taloyhtiöt korjasivat rakennuksia; uudet ovet ja ikkunat, vesijohdot, viemärit, katot, maalaus jne. Osakkeenomistajat saivat omaa lainaa peruskorjausta varten. Silloin uusittiin sähköjohdot, keittiö koneineen ja kalusteineen, rakennettiin kylpyhuoneet, saatiin lämmin vesi. Lisärakentaminen tapahtui vinttiin ja kellariin. Tällä tavalla asunnot saatiin isommiksi ja sopivammiksi sen aikaisiin tottumuksiin. Valitettavan moni rakensi asuntoonsa saunan tai purki pois kaakeliuunin. Saunoista on tullut haittoja myöhemmin ja kaakeliuunit ovat yksi Portsan asunnon vetovoimasta.
 
Portsan alueella puutaloissa asuu nykyään noin 1000 taloutta. Asukasyhdistyksen jäsenmäärä vaihtelee 500-600 henkilön välillä.
 
Turun kaupunki on laatinut Portsaan nk. suojelevan asemakaavan. Tällä kaavalla taataan, etteivät rakennusliikkeet kiinnostu purkamaan ja rakentamaan uutta. Entisen talon paikalle saa rakentaa vain samanlaisen uuden.
 
Ensimmäiset Portsan talot ovat viettäneet 100–vuotisjuhliaan. Suurin rakennuskausi oli kuitenkin 1900 –luvun alussa. Usein tontin omistaja rakensi ensimmäisen talon ja vuokrasi sen. Siten saatiin rahaa rakentaa toinen ja kolmaskin. Lopulta asunnot myytiin huutokaupalla ja perustettiin yhtiö. Yhtiöiden viralliset nimet ovat esim. Turun työväen rakennus ja asunto-osakeyhtiö Koti-liesi tai Turun työväen asunto-osakeyhtiö Koittola. Löytyy alueelta kuitenkin yksi porvarillinenkin yhtiö. Sen nimi on Asunto-osakeyhtiö Korkeavuori Turussa. Tämä yhtiön perustajajäseniä olivat mm. maitokauppias, leipuri, suutari, etsiväkonstaapeli ja konstaapeli.
 
Portsa on rakennettu Engelin ruutukaavan mukaisesti. Engel jakoi korttelin neljään osaan. Rakennukset ovat katujen varsilla. Pienien porttien kautta kuljetaan pihalle. Talojen pihat ovat suojattuja. Pihalla on vielä talo tai kaksi. Ulkorakennus on naapuritaloyhtiötä vasten. Se on rakennettu tiilestä. Tällä saatiin ”palokuja” suojaamaan yhtiöitä mahdolliselta tulipalolta.
 
Engel nimesi jokaisen korttelin. Sieltä löytyy mm. Ankkuri, Mursu ja muita merellisiä nimiä. Jokaisen taloyhtiöllä on nimensä. Vielä parikymmentä vuotta sitten sanottiin. ”Kyllä sä sen Aaltoskan tiedät, se asuu Rantalassa” tai ”Tonavan talossa käytiin usein lapsena yleisessä saunassa”. Asukasyhdistyksen ajatuksena on saada nämä entiset nimet uudestaan käyttöön.
 
Portsa ry on toiminut alueen asukasyhdistyksenä muutaman vuosikymmenen. Yhdistys on saanut tunnettavuutta maanlaajuisesti mm. postisodalla. Yhdistys toimi asukkaiden äänitorvena. kun vastustettiin siirtymistä laatikkokantoon. Sotaa kesti hieman yli kolme vuotta. Lopulta oli pakko taipua, kun Eduskunta uudisti postilait.
 
Puutarhakadun kavennukset, istutukset ja liikennemäärien pienentäminen on ollut yksi asukasyhdistyksen tärkeä tehtävä. Uuden Helsingintien valmistuttua liikennemäärät Portsan alueen halki on saatu pienenemään.
 
Liikenne on tuottanut ja tuottaa edelleenkin asioita, joita Portsa ry vie eteenpäin päättäjille. Helsingintien meluaidan ulkonäköön asukasyhdistys sai sanoa oman lausuntonsa samoin kuin sen varrelle tuleviin istutuksiin. Nyt tarkkailemme talojen tärinöistä ja painumia, joita liikenne aiheuttaa. Olemme saaneet yhteistyössä katusuunnittelijoiden kanssa liikennelaskennan Puutarhakadun liikennemääristä. Uudistustarpeita löytyy linja-autopysäkkien sijoittelusta ja pysäköintipaikoista ja niiden rajoituksista. Näitä asioita viedään eteenpäin viranomaisille.
 
Asukasyhdistys on järjestänyt alueella katumarkkinat kohta kaksikymmentä kertaa. Tämä tilaisuus kerää asukkaita yhteen. Keväällä siivotaan vintit ja kellarit ja tullaan markkinoille myymään.
 
Portsan Sanomat on alueella ilmestyvä lehti. Se ilmestyy vaatimattomasti kolme kertaa vuodessa. Portsan Sanomat on asukasyhdistyksen tiedotuslehti. Lehden ilmestymisen jälkeen asukasyhdistys saa uusia jäseniä. Tästä voimme päätellä, että lehteä myös luetaan.
 
Portsa ry:n jäsenet saavat Turku-Energialta normaali hintaa edullisemmin sähköä. Tällä tavalla asukasyhdistykseen kuuluminen palkitaan konkreettisesti. Mukaan yhdistyksen toimintaan pääsee helposti. Uusia, idearikkaita yksilöitä mahtuu mukaan.
 
Portsa ry on Pispalan asukasyhdistyksen kanssa viritellyt yhteistyötä. Vuonna 2000 pelasimme ensimmäisen kerran potkupallon ystävyysottelun Tampereella. Portsa voitti.
 
Asukasyhdistys on julkaissut kirjan Port Arthur – elämänmenoa. Se kertoo alueen historian 1800-luvulta aina näihin päiviin. Kirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1992, jolloin asukasyhdistys vietti 20-vuotisjuhliaan. Samaan juhlaan valmistui yhdistyksen pöytästandardi ja logo.
 
Alueen puutaloista on valmistettu viisi erilaista postikorttia. Alkuperäiset taulut, joista kortit on tehty, on maalannut taiteilija Kirsti Akolahti. Puhelinkortissa näkyy ilmakuvassa Portsan aluetta. Puhelinkortista tehtiin 1000 kappaleen painos alueen 100–vuotisen taipaleen kunniaksi.
 
Portsa-olut valmistui toukokuussa 2001. Etiketissä on kuvattu eräs alueen katunäkymä. Oluen toivotaan löytävän tiensä taloyhtiöiden 100–vuotisjuhliin, joita tänä kesänä vietetään useampia.
 
Portsa ry lahjoittaa jokaiselle 100-vuotiaalle taloyhtiölle Suomen pihlajan istutettavaksi piha-alueelle.
 
Euroopan rakennusperintöpäivää on vietetty Portsassa useana vuonna. Rakennusperintöpäivän teemat ovat sopineet alueen historiaan. Joskus paikallisen pankin ikkunaan on rakennettu näyttely, painatettu julkaisu tai tehty yhteistyötä vaikkapa seurakunnan kanssa.
 
Asukasyhdistys tekee yhteistyötä kaikkien sellaisten tahojen kanssa, joilla on samat pyrkimykset alueen parantamiseksi ja säilyttämiseksi. Alueen koulut ovat olleet mukana monin eri tavoin.
 
Portsa ry on ottanut kantaa ja tehnyt aloitteita runsaasti, jotta palvelut alueella säilyisivät tai asumisviihtyvyys säilyisi. Mikaelin sivukirjasto, sunnuntain bussivuorot, pankki, pankkiautomaatit, kerhokeskus ovat kaikki olleet uhanalaisia. Jotkut on saatu jäämään ja joistakin on tarvinnut luopua. Olemme ottaneet kantaa Kakolan jätevedenpuhdistamon, Portsakodin, Puutarhakadun liikenteen, Pansiontien ylikäytävän ja monen muun asian puolesta. Alueen edunvalvonta on yhdistyksen tärkein tehtävä.
 
Työmme onnistumisesta ja sen tarpeellisuudesta saimme asukasyhdistyksessä miellyttävää palautetta, kun alueemme valittiin Vuoden kaupunginosaksi 2001. Valinta oli silloin ensimmäinen laatuaan ja valinta on valtakunnallinen. Kanssamme oli kilpailemassa tittelistä 11 muuta kaupunginosaa ja kaupunginosaseuraa koko maasta.
 
Portsassa leijuu menneisyyden henki. Jokainen taloyhtiössä tuntee toisensa, huolehditaan toistenkin asiat niin hyvässä kuin pahassakin. Ojennetaan auttava käsi sille joka sitä tarvitsee. Istutaan ulkona, tarinoidaan ja vaikkapa grillataan. Nautitaan kesän auringosta ihan omalla pihalla. Se on sitä portsalaista elämää.

Raili Pajula