Juhana Herttuan koulun tilalle suunnitellaan massiivista taloa
Mitä hyötyä on suojelumerkinnästä, jos sen voi poistaa milloin niin halutaan?
Turun uusi yleiskaava vaikuttaa Juhana Herttuan koulun/Merenkulkuoppilaitoksen tonttien kohtaloon. Kaavamuutoksessa poistetaan Juhana Herttuan koulurakennuksen suojelumerkintä, tämä sinetöitiin Kaupunginhallituksen päätöksellä 11.10.2022.
Suojelumerkinnän poistaminen tarkoittaa, että tonttien kaavamerkintä tultaneen muuttamaan julkisten palveluiden ja hallinnon alueesta -> asuinalueeksi. Tämän jälkeen onkin jo helppoa viedä läpi suunniteltu massiivinen rakennelma tonteille. Kaupunginvaltuusto päättää yleiskaavasta joulukuussa tai viimeistään tammikuussa 2023.
Alimmaisena tällä sivulla löydät tietoa tonteille suunnitellusta massiivisesta rakennelmasta. Sinunkin kannattaa lähettää oma kannanottosi, johon löydät täältä apua.
*********************************************************
Turun Sanomat uutinen 12.10.2022:
Korkeaa rakentamista ei suitsita – Turun tulevasta yleiskaavasta äänestettiin kaupunginhallituksessa 11 kertaa
Turku ei aio rajoittaa korkeaa rakentamista ruutukaava-alueen ulkopuolisiin kolkkiin. Asiasta kiisteltiin tiistaina, kun kaupunginhallitus käsitteli Yleiskaava 2029 -esitystä kaksipäiväisen talousseminaarinsa yhteydessä Fiskarsissa.
Yleiskaavainsinööri Andrei Panschin toi alun perin vuosi sitten yleiskaavaesitykseen kohdan, jonka mukaan korkea rakentaminen rajoitettaisiin ”ruutukaava-alueen ulkopuolelle kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti perusteltuihin paikkoihin Turun korkean rakentamisen selvityksen periaatteita noudattaen”. Tuo selvitys on keväältä 2017. Siinä löydettiin korkeille taloille kuusi sopivaa paikkaa: Skanssi, Varissuo, Paalupaikka, Kupittaa–Itäharju, Länsikeskus ja Runosmäki. Linnakaupungin pohjoisosassa ja tulevan Matkakeskuksen alueessa nähtiin sekä puoltavia että rajoittavia tekijöitä.
Kaupunkiympäristölautakunnan enemmistö poisti tuon yleiskaavamääräyksen joulun 2021 alla. Sen jälkeen vähemmistö on yrittänyt saada määräyksen takaisin, mutta yritykset ovat karahtaneet kiville.
Tiistaina kamppailussa käytiin uusi erä. Mirka Muukkonen (vas) esitti määräyksen palauttamista yleiskaavaesitykseen. Hän sai tuekseen vihreät ja Perussuomalaiset mutta hävisi numeroin 8–5. Toinen Vasemmistoliiton edustajista oli pois kokouksesta.
Yleiskaavaesitykseen tehtiin tiistaina 12 muutosesitystä, joista koitui 11 äänestystä. Vasemmistoliiton Muukkoselta tuli viisi esitystä, vihreiden Elina Rantaselta neljä, Perussuomalaisten Juha Anttilalta kaksi ja Rkp:n Ulla Achrénilta yksi. Kaikki esitykset kaatuivat, kun mahtipuolueet kokoomus ja Sdp seisoivat jykevästi kaavoittajan version ja siihen muutosehdotuksia tehneen kansliapäällikkö Tuomas Heikkisen takana.
Heikkinen otti nimiinsä puolueiden jo aikaisemmin tekemän sopuratkaisun, joka mahdollistaa palstaviljelyn jatkamisen Kupittaan siirtolapuutarhassa. Myöskään ehdotus Tampereen valtatien ja Vahdontien risteysalueen yleiskaavamerkinnän muutoksesta ei herättänyt närää.
Sen sijaan kaupunginhallitus kinasi Heikkisen ehdotuksesta, jonka mukaan asemakaavoituksen alla olevalta Juhana Herttuan tyhjältä koulurakennukselta riisutaan merkintä ”arvokas rakennus tai rakennetun ympäristön kokonaisuus”. Vihreät ja Vasemmistoliitto vastustivat poistoa mutta hävisivät lukemin 10–3.
Pientaloväki on ollut huolissaan siitä, että pientaloalueita ei enää aiota erotella muista asuinalueista AP-merkinnällä. Muukkonen olisi palauttanut puuttuvan merkinnän takia koko yleiskaavaesityksen uuteen valmisteluun, mutta hän jäi vaille muiden kannatusta.
Vihreät vaativat odotetusti, että Kähärin puistotien jatkeen varaus sekä Kurjenmäen tunnelivaraus poistetaan yleiskaavaesityksestä. Vihreät pelkäävät, että varausten toteuttaminen lisäisi yksityisautoilua. Varaukset kestivät äänestyksissä numeroin 10–3, sillä vihreät saivat mukaansa vain Muukkosen.
Perussuomalaiset olisivat poistaneet joukkoliikenteen laatukäytävämerkinnät Tuomiokirkon edustalta, poliisitalon edestä Eerikinkadulta sekä väliltä Sotalaistenkatu–Sairashuoneenkatu. Ehdotukset hävisivät luvuin 10–3 ja 11–2.
Rkp, vihreät ja Vasemmistoliitto vastustivat merkintää, jonka pelätään rajoittavan Kupittaan alueen laajaa säilyttämistä urheilun ja virkistyksen käytössä. Muutosesitys kukistui luvuin 9–4.
Fakta
Vielä kerran nähtäville:
Yleiskaava 2029:n on määrä raamittaa Turun kaupungin kehittämistä 2020-luvun aikana. Tarkemmat muutokset edellyttävät asemakaavoitusta.
Uutta yleiskaavaa on valmisteltu vuodesta 2013 lähtien. Varsinainen kaavaesitys on nyt käynyt kolme kertaa sekä kaupunkiympäristölautakunnassa että kaupunginhallituksessa.
Seuraavaksi kaavaesitys etenee vielä kerran nähtäväksi, jolloin siitä voi tehdä muistutuksia. Sen jälkeen kaavaesitys tekee vielä kierroksen lautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta valtuustoon.
Valtuusto sanoo lopullisen sanansa joulukuussa 2022 tai tammikuussa 2023.
***************************************************************
Yle Turku uutinen 5.10.2022:
Turun kaupunkiympäristölautakunta sai tiistaina käsittelyyn Turun uuden yleiskaavan. Jättikokonaisuus palautettiin kaupunginhallituksesta takaisin valmisteluun viime viikolla, kun kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen toi kokonaisuuteen viime hetkellä uusia yksityiskohtia.
Heikkisen tekemät muutosesitykset koskivat Juhana Herttuan koulusta poistettavaa arvokkaan rakennuksen kaavamerkintää. Lisäksi Heikkinen ehdotti Tampereentien ja Vahdontien risteyksen alueen muuttamista palveluiden alueesta asuinalueeksi.
Yleiskaava 2029 ei pitkään nahistunut valmistelussa, sillä lautakunta sai asian uudelleen eteensä nyt viikkoa myöhemmin.
Käyttämätön koulu aiheutti uuden kiistan
Juhana Herttuan koulutalo on tähän asti merkitty yleiskaavassa arvokkaaksi rakennukseksi. Vihreiden Mikaela Sundqvist ehdotti, että koulutalon merkintä säilyy nykyisellään, joten lautakunta pääsi äänestämään asiasta.
Äänin 8-4 arvokkaan rakennuksen merkintä poistuu Juhanan Herttuan koulutalolta. Poistamisen puolesta äänestivät kokoomus, sdp, perussuomalaiset ja keskusta. Sundqvistin muutosehdotuksen taakse asettuivat vihreät ja vasemmistoliitto.
Juhana Herttuan koulu suljettiin keväällä 2020 huonon sisäilman takia. Oppilaat siirtyivät väistötiloihin.
Tähän asti yleiskaavan kiistakapulana on ollut Kupittaan siirtolapuutarhan kohtalo, josta päästiin sopuun edellisen yleiskaavaversion käsittelyn aikana. Kaikki puolueet kannattavat nyt siirtolapuutarhan säilyttämistä.
Lisää aiheesta:
*****
Turun Sanomat 4.10.2022:
Turun yleiskaava 2029 -esityksestä on roihahtanut uusi kiista. Kohteena on tyhjillään viruva Juhana Herttuan koulutalo. Se suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi maaliskuussa 2020.
Vuonna 1960 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Aarne Ehojoki, professorin arvonimen saanut arkkitehti, jonka ansiolistalla on muun muassa Turun yliopiston rakennuksia.
Turun museokeskus on luonnehtinut Juhana Herttuan koulutaloa ”modernistisen arkkitehtuurin ja Turun sivistyshistorian avainkohteena paikallisesti arvokkaaksi”. Niinpä se on sisältynyt yleiskaavaesitykseen liitettyyn luetteloon arvokkaista rakennetun ympäristön kohteista.
Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen toi viikko sitten kaupunginhallitukseen muutosesityksiä yleiskaavaan. Menettelystä sydämistynyt kaupunginhallitus palautti koko yleiskaavan kaupunkiympäristölautakunnalle, jotta se ottaisi ensin kantaa Heikkisen ehdotuksiin.
Poliittisesti kiistanalaisin esitys oli, että Juhana Herttuan koulutalon kohdalta poistettaisiin merkintä, jonka mukaan se kuulusi arvokkaiden rakennusten tai rakennetun ympäristön kokonaisuuteen. Kansliapäällikkö perusteli esitystä sillä, että koulun suojeluarvot määritellään vireillä olevassa asemakaavassa.
Schauman Arkkitehdit on ideoinut paikalle suurta Arkipelagi-asuintaloa. Poliitikkojen on määrä asemakaavoituksen yhteydessä päättää, ovatko Juhana Herttuan koulutalo tai samassa korttelissa sijaitseva entinen merenkulkuoppilaitos suojelun väärtejä.
Kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi toi tiistaina kaupunginhallitukseen esityksen, joka myötäilee Heikkisen näkemyksiä. Esitys Tampereen valtatien ja Vahdontien risteykseen sijoittuvan palvelu- eli P-merkinnän muuttamiseksi merkintään ”A-täydentyvä asuinalue” eteni lautakunnasta kaupunginhallitukseen ilman poliittista eripuraa.
Sen sijaan Juhana Herttuasta kehkeytyi poliittinen kamppailu. Mikaela Sundqvist (vihr) vaati, että arvokkaan rakennuksen merkintää ei poisteta yleiskaavasta.
– Aarne Ehojoen suunnittelema modernistinen koulurakennus on yleiskaavatyössä todettu säilytettäväksi rakennusperintökohteeksi. Kohdeluettelo on museokeskuksen, kaupunkisuunnittelun ja rakennusvalvonnan yhdessä laatima, eikä kiinteistön osalta ole yleiskaavoitusprosessin aikana tapahtunut mitään sellaisia muutoksia, jotka antaisivat syyn epäillä luokituksen ajantasaisuutta, Sundqvist perusteli.
Hovin päätösesitys kukisti Sundqvistin muutosesityksen luvuin 8–4. Hovin takana olivat kokoomus, Sdp, Perussuomalaiset ja keskusta. Sundqvistia kannattivat vihreät ja Vasemmistoliitto. Nina Kallio (sd) ei osallistunut kokoukseen.
Tiistain äänestys takasi sen, että Turulla on meneillään uusi yleiskaavakiista. Tähän asti kuumin kamppailu on käyty Kupittaan siirtolapuutarhasta. Se päättyi sopuun, jonka mukaan kaikki puolueet kannattavat merkintää, joka mahdollistaa palstaviljelyn jatkumisen sen jälkeen, kun nykyiset vuokrasopimukset umpeutuvat vuonna 2025.
Jäljellä on kuitenkin ryväs asioita, joista saatetaan kiistellä aina valtuustotasolle saakka. Ne koskevat Juhana Herttuan koulutalon lisäksi muun muassa asuinalueiden merkintöjä, korkean rakentamisen periaatteita, Kurjenmäen alle suunniteltavaa tunneliyhteyttä sekä Kähärin puistotien jatketta.
Fakta:
Yleiskaavasta jo ikihanke
Turun yleiskaava 2029:ää on tehty jo vuodesta 2013 alkaen. Varsinainen kaavaesitys on käynyt nyt kolme kertaa kaupunkiympäristölautakunnassa ja kaksi kertaa kaupunginhallituksessa.
Kaupunginhallitus puinee kaavaesitystä kolmannen kerran 11. lokakuuta. Sen jälkeen esitys menee vielä kerran nähtäväksi. Odotettavissa olevien uusien muistutusten jälkeen alkaa taas kierros, joka etenee kaupunkiympäristölautakunnasta kaupunginhallituksen kautta valtuustoon.
Turun poliittinen johto on suunnitellut, että Turun koko 2020-luvun kehittämistä viitoittava yleiskaava olisi valtuuston käsittelyssä joulukuussa. Viimeisimmät kiemurat saattavat siirtää käsittelyn tammikuulle.
******************************************************
9.6.2022 PORTSA RY:N KANNANOTTO MALMINKADUN KAAVAAN
Portsa ry:n mielipiteen kaavaan löydät täältä. Mielipidettä saa hyödyntää.
******************************************************
OAS Asemakaavanmuutos
6.5.2022
Kaupunginosa: IX
Osoite: Malminkatu 3-5, Hansakatu 2
Suunnittelualue
Asemakaavanmuutos laaditaan IX kaupunginosaan kortteliin 11, osalle Tallimäenpuistoa, Hansapuistikkoon sekä osille Puutarhakatua, Malminkatua ja Hansakatua.
Mäen laella sijaitsee vuonna 1967 valmistunut Merenkulkuoppilaitoksen koulurakennus ja vuonna
1960 valmistunut Juhana Herttuan koulu. Molemmissa rakennuksissa on koulutoiminta lakannut ja
rakennukset ovat tyhjillään. Juhana Herttuan koulu on yleiskaavaehdotuksen liitekartalla merkitty arvokkaaksi rakennetun ympäristön kohteeksi. Molemmat koulurakennukset on Turun museokeskuksen
inventoinneissa todettu kulttuuriympäristön kannalta arvokkaiksi.
Kaupunginhallitus on 18.1.2021 § 3 hyväksynyt Linnakaupungin monitoimitalon tarveselvityksen, ja
päättänyt että hankkeessa siirrytään hankesuunnitteluvaiheeseen. Tarveselvityksen mukaan alueen
koulutoiminnot tullaan keskittämään Linnakaupungin monitoimitalon yhteyteen, eikä kaupungilla ole
enää käyttöä Juhana Herttuan koulurakennukselle. Merenkulkuoppilaitoksen koulutus on v. 2013 siirtynyt uusiin tiloihin. Nykyisellä omistajalla ei ole käyttöä rakennukselle koulurakennuksena.
Alueen itäosassa sijaitseva Hansapuistikko lähialueineen on Pakkarinkadun kolerahautausmaahan
kuulunutta muinaisjäännösaluetta. Puutarhakadun ja Malminkadun risteyksessä on Malminkadun kolerasairaalan kiinteä muinaisjäännösalue.
Merenkulkuoppilaitoksen tontti on Malminkatu 5 Oy:n omistuksessa. Muut alueet ovat Turun kaupungin omistuksessa.
Asemakaavanmuutoksen tavoitteet
Asemakaavamuutoksen taustalla on yksityisen kiinteistönomistajan Malminkatu 5 Oy:n aloite. Juhana
Herttuan koulurakennus suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi maaliskuussa 2020. Korvaavat koulutilat
on päätetty sijoittaa rakennettavaan Linnakaupungin monitoimitaloon, joka vapauttaa nykyisen Juhana Herttuan koulun kiinteistön jatkokehitykseen.
Kohteen kehittämiseksi on laadittu Turun kaupungin ja Malminkatu 5 Oy:n välillä kumppanuussopimus, jonka tavoitteena on tutkia yhteistyössä alueelle uutta maankäyttöratkaisua yhtenä kokonaisuutena ilman maanomistus- ja kiinteistörajoja, samalla vaarantamatta alueen erityisiä kaupunkikuvallisia,
maisemallisia, kulttuurihistoriallisia ja luontoarvoja sekä huomioiden hanketaloudellinen toteuttamiskelpoisuus.
Kaavatyön yhteydessä tutkitaan vaihtoehtoisia maankäyttöratkaisuja, joista yhtenä toimii Schauman
Arkkitehtien laatima ”Arkipelagi visio” -viitesuunnitelma ja toisena ratkaisu, jossa alueella sijaitsevat
rakennukset säilytettäisiin kokonaan tai osittain osana uudisrakentamista. Luontoarvoiltaan merkittävä
lounaisrinne säilytetään puistoalueena.
Tavoitteena on, että asemakaavaehdotus viedään kaupunginvaltuuston käsittelyyn 31.12.2023 mennessä ja että alue tullaan pääosin toteuttamaan kumppanuussopimuksen osapuolten toimesta.
Kaavatilanne
Yleiskaava
Suunnittelualue on voimassa olevassa yleiskaavassa julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY).
Puutarhakatu ja Malminkatu sekä alueen lounaisnurkan pieni osa ovat työpaikkojen ja asumisen aluetta (PAK).
Yleiskaava 2029, ehdotus
Alueelle on laadittavana uusi yleiskaava 2029. Kaavaehdotuksessa 20.12.2021 alue on valtaosaltaan
keskustatoimintojen aluetta. Kaavamääräyksen mukaan alue varataan Turun kaupunkialuetta palveleville keskustatoiminnoille. Alueen pääasiallisia toimintoja ovat keskustamainen asuminen, julkiset ja
yksityiset palvelut, hallinto ja keskustaan soveltuvat ympäristöhäiriötä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot. Maanvaraista pihaa tulee säilyttää tonteilla, joilla sellaista vielä on. Vähintään 20 % näiden tonttien pinta-alasta on suositeltava jättää rakentamattomaksi piha-alueeksi. Nykyinen Tallimäenpuiston alue on yleiskaavaehdotuksessa osoitettu puistoalueeksi.
Puutarhakadun reunaan on merkitty pyöräilyn pääverkoston reitti. Juhana Herttuan koulu on merkitty
arvokkaaksi rakennetun ympäristön kohteeksi, kuten myös sen vieressä kaava-alueen ulkopuolella
sijaitseva Topeliuksen koulu. Malminkadun varressa, alueen vieressä on useita rakennetun ympäristön arvokkaita aluekokonaisuuksia.
Tallinmäenpuisto ja siihen liittyvät rakentamattomat alueet Merenkulkuoppilaitoksen tontin reunalla on
yleiskaavaehdotuksessa merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi.
Suunnittelualue sijoittuu Kakolan länsisellin historiallisen maamerkin keskeisen näkymäsuunnan kohdalle.
Tässä koko osallistumis- ja arviointisuunnitelma: